Näin käytät tarinaa:

Miten tieteestä tuli toimintaa

Maailman ykkösyliopistot tekevät kiihtyvällä tahdilla opiskelijoistaan paitsi huippututkijoita, myös yrittäjiä. Niin myös Helsingin yliopisto, joka haluaa yliopistolaisten yritysten vievän tutkimuksen tuloksia ulos yhteiskuntaan sen parhaaksi.

Keväästä 2012 kevääseen 2013 ajatushautomo Demos Helsinki yhdessä Helsingin yliopiston ja sen opiskelijoiden kanssa kehitti ja kokeiliTieteestä toimintaa -ohjelmassa malleja, joilla kannustaa yliopistolaisia yrittäjyyteen. Ohjelmaa tuki Uudenmaan liitto.

Vuoden aikana toteutimme kirjavan joukon tapahtumia, houkuttelimme yhteen yrittäjyys kiinnostuneita ja sparrasimme opiskelijoiden yritysideoita ammattilaisten ja verstaisten voimin uusiksi yrityksiksi.



Vuoden päätteeksi tarkastelimme kokeiltua, haastattelimme uusia yrittäjiä ja kuuntelimme kokemuksia. Kokosimme opit julkaisuun “Tieteestä toimintaa – 10 keinoa yliopistolaisen yrittäjyyden vauhdittamiseen”. Tälle verkkosivulle olemme poimineet opitusta parhaat palat.

Ensiksi kerromme neljästä periaatteesta, joiden avulla yliopistolaista yrittäjyyden kulttuuria kannattaa rakentaa. Olemme koonneet kokemuksemme käytännön neuvoiksi.

Sitten esittelemme kuusi testattua tapaa toimia, joissa periaatteet toteutuvat.Välissä näet kuvakokoelmia vuoden varrelta ja lainauksia mukana olleiden uusien yrittäjien suusta.

Koska kuitenkin innostut näkemästäsi, löydät lopusta linkit syvempään tutustumiseen.

OSA I

YLIOPISTOLAINEN YRITTÄJYYDEN KULTTUURI


1.

Maailman ongelmien ratkaiseminen sitoo yhteen

Maailman ongelmien ratkaiseminen on monelle tärkeä motiivi tulla yliopistoon. Helsingin yliopiston strategia on “Huipulle ja yhteiskuntaan”. Mutta yrittäjyyttä ei ole nähty tutkimusyliopiston kasvattien uravaihtoehtona eikä sen edistämistä yliopiston tehtävänä. Maailman ongelmien ratkaisemisen narratiivi sitoo yhteen yliopiston ja yrittäjyyden. Tieteestä toimintaa on ohjannut tutkimaan, miten oman tieteenalan osaamista voi soveltaa ongelmien ratkaisuun liiketoiminnan keinoin.

Puhukaa tavoitteista. Mitä haluan maailmassa tehdä? Miksi olen täällä pohtimassa yrittäjyyttä?

Tee yhteiskunnalliset keskustelut näkyviksi. Lukekaa kansainvälisiä lehtiä, poimikaa kiinnostavia uutisia. Näytä, että yrittäjyydellä kehitettävät asiat liittyvät siihen, mitä maailmassa tapahtuu.

Luo poikkitieteellisiä tiimejä ja poikkitieteellistä yhdessä tekemistä

"On ollut mahtavaa päästä rikkomaan omaan alaan liittyviä stereotypiota."

Heli Paakkonen, Kulttuuripalvelutoimisto Huhu

2.

Konteksti opettaa

Tieteestä toimintaa -menetelmä on kokemuspohjainen ja opiskelijalähtöinen. Tärkein opettamisen väline on yrittäjälle tyypillisten tilanteiden synnyttäminen. Niitä rakennetaan ensin yrittäjiksi haluavien ryhmän sisällä, sitten asiantuntijoita ja mahdollisia asiakkaita tapaamalla. Kokemukset tilanteista prosessoidaan yhdessä. Tilanteisiin heittäytyminen on antanut isoja oivalluksia omista kyvyistä.

Heitä tilanteisiin! Vähän pitää suunnitella, muttei kovin paljon.

Elä yrittäjyyttä ja sen haasteita aloittelevien yrittäjien kanssa. Ole valmis yllättäviin kysymyksiin ja käytä suunnittelussa säästynyt aika niiden ratkaisemiseen.

Auta rakentamaan tarina uudelle yritykselle.

Auta tiimiläiset järjestämään tapaamisia ja keksi syitä niille.

Järjestä mentori-tapaamisia ja asiakasiltoja.

”Ote tarttua asioihin on eri kuin vuosi sitten, nykyään mulla on kaikkeen pragmaattinen hands-on meininki. Sitä lukee Hesarista jutun, ja miettii, että mitäs mä tolle voisin tehdä.”

Johannes Nuutinen, Avanto

3.

Avoimuus tekee ideoista totta

Yrityskehityksen eetos on nyt avoimuus ja kokeileminen, ”fail fast, learn everytime”, ”kokeile, epäonnistu ja opi”. Niin kehitetään palveluita, jotka vastaavat asiakkaiden ja maailman tarpeisiin. Tieteestä toimintaa -yrittäjiä patistettiinkin jatkuvaan kommunikointiin ulkopuolisten kanssa.

Merkittävin anti avoimuudesta olikin luottamuksen kasvaminen omiin kykyihin. Se kantaa yli lopahtaneen yritysideankin.

Patista kertomaan keskeneräisestä verkossa, tilaisuuksissa ja tapaamisissa.

Auta kiteyttämään, mitä yritysidea kullakin hetkellä on. Huomenna idea saa kehittyä jo uusiin suuntiin.

Tarjoa yhteystietoja, esittele ihmisiä ja kerro miksi heidän kannattaisi tavata.

Facebookkaa, bloggaa, twiittaa, tee tekijät ja asiat eläviksi ja näkyväksi.

“Keskeneräisen idean esitteleminen tuntui ensin vaikealta. Parasta onkin ollut oman alan tyypeiltä tullut vastaanotto.”

Katja Meriläinen, DIYHelsinki

4.

Vertaisyhteisö motivoi

Vertaisyhteisö on yrittäjälle tärkeä, sillä muilta yrittäjiltä saa nopeasti palautetta ja ratkaisuita omiin ideoihin ja haasteisiin. Tieteestä toimintaa -yrittäjille toisten onnistumiset ovat myös positiivisesti luoneet painetta jatkaa oman idean kanssa. Koska yrittäjyys yliopistolaisille mahdollisena toimintana on vielä vieras ajatus, ”samanmielisten” kannustava yhteisö on erityisen tärkeä.

Houkuttele yrittäjyydestä kiinnostuneita yhteen. Katso lisää osiosta II.

Ryhmäytä. Yli yön reissut ovat siihen ylivertaisia. Yhdessä järjestetty tapahtuma tai bileetkin ovat hyviä.

Laita yrittäjät sparraamaan toisiaan.

Anna aikaa olemiseen, vaikka yhdessä kokkaamiseen tai baari-iltaan.

Juhlista yhdessä niin yhteisiä kuin yksittäisen tiimin onnistumisia.

“Mukaan on lähtenyt porukka, jolla on uskomaton yhteishenki. Muiden ideat kasvatti innostusta jatkamaan omia juttuja.”

Julia Jousilahti, Torstai Helsinki

OSA II

KUUSI TAPAA TOIMIA


1. Toimintaa!-torstaiklubit

2. Avoin ja aktiivinen viestintä

3. Bootcamp to Entrepreneurship

4. Nopeat ensimmäiset asiakkuudet

5. Osuuskunta Torstai

6. Mentoritiimit

1.

Toimintaa! -torstaiklubit

Kun alussa haastattelimme opiskelijoita yrittäjyydestä, he nojasivat taaksepäin: “Miten se meihin liittyy? Sehän on rahan takomista.” Oma osaaminen ja tulevaisuus kuitenkin askarruttivat. Lukujen rinnalle kaivattiin toimintaa, jossa opittua voisi soveltaa.

Ensimmäiseksi ei siis kannattanut järjestää infoja rahoittajille pitchaamisesta. Tarvittiin matalan kynnyksen tilaisuuksia, joilla houkutella yrittäjämäisestä toiminnasta kiinnostuneita yliopistolaisia yhteen.

Järjestä paikalle vetonaula: oikea yrittäjä, kuulijoiden tarpeeseen vastaava asiantuntija tai kiinnostava tutkija ja yrittäjä keskustelemaan.

Ulos yliopistosta! Tehkää vierailuita yrittäjäyhteisöiden luo ja muihin innostaviin paikkoihin.

Tehkää yhdessä. Harjoitelkaa vaikka blogiin kirjoittamista, suunnitelkaa tapahtuma, perustakaa yritys.

“Mukana oli muutakin kuin bisnesaspekti. Porukalla oli samankaltaisia ajatuksia ja niistä kumpuavia yritysideoita.”

Laura Kihlström, Torstai Helsinki

2.

Avoin ja aktiivinen viestintä

Yliopiston yrittäjyysviestinnän on oltava samaa sarjaa uuden yrittäjyyden kanssa: nopeaa, notkeaa ja välitöntä. Asioiden pohtiminen ääneen ja onnistumisista kertominen on tärkeä osa niin yritysten toiminnan kehittämistä kuin yliopistolaisen yrittäjyyden tunnetuksi tekemistä. Stereotypioita rikotaan parhaiten nostamalla esiin todellisia ihmisiä ja yhdistämällä yrittäjyyspuheeseen rohkeasti yliopistolaisia arvoja ja sisältöjä.

Avaa blogi, Facebook-ryhmä, Twitter-, Flickr- ja Slideshare-tili tai vastaavia palveluita. Anna käyttöoikeudet kaikille mukana oleville aktiivisille. Luottaminen kannattaa.

Rakenna kuvaa maailman ongelmia ratkovasta yrittäjyydestä: nosta esiin tutkimuksia ja päivän uutisia ja kytke ne yritystoimintaan.

Tuo esiin ihmisiä ja yrityksiä, heidän tekemisiään, pohdintojaan ja onnistumisiaan.

"Ihmisten kanssa puhuminen on yrittäjän työkalu. Sen avulla löytää ongelmat, jotka tarvitsevat ratkaisun – ja mikä on yrittäjälle vielä tärkeämpää – löytää ratkaisut, jotka tuovat lisäarvoa, josta asiakkaat ovat valmiita maksamaan."

Paula Borkowski, Itäkomppanja

3.

Bootcamp to Entrepreneurship

Tieteestä toimintaa -bootcamp oli 7 päivän sukellus yrittäjyyteen laivalla ja junalla. Mukaan haettiin kuvaamalla oma yritysidea parilla lauseella. Sitä kehitettiin sekä sisäisissä työpajoissa että amsterdamilaisten ja kööpenhaminalaisten yrityskehittäjien avulla. Heiltä opittiin yritysajattelua asiakasnäkökulmasta kumppaanuuksien rakentamiseen. Matkalaiset sopivat myös itsenäisesti tapaamisia samantyyppisten yritysten kanssa. Ja koko ajan oli pakko pitchata eli esitellä omaa ideaa.

Discovering: Rakentakaa visio. Mitä tavoittelemme? Millaisessa yrityksessä haluamme olla töissä? Miten akateemiset taitoni auttavat luomaan ratkaisuja?

Concepting: Kehittäkää konsepteja sessio sessiolta käyttäen eri tapoja bisneskanvaaseista infografiikkaan.

Benchmarking: Yritysten ja ihmisten tapaaminen vie aina eteenpäin.

Pitching: Kertokaa ideasta kaikille tavatuille. Päättäkää camp pitch-iltaan.

“Bootcampin aikana syntyi mieletön hype. Oma yritysidea harppasi eteenpäin kun sai keskittyä monta päivää putkeen idiksen pyörittelyyn.”

Julia Jousilahti, Torstai Helsinki

4.

Nopeat ensimmäiset asiakkuudet

“Yksikään bisnesmalli ei selviä ensimmäisestä asiakkaasta”, sanoo start-up guru Steve Blank. Menestys syntyy asiakkaiden tarpeiden oivaltamisesta. Parasta tuotekehitystä on testata ideoita nopeasti käytännössä. Toimme uusia yrityksiä yhteen potentiaalisten asiakkaiden kanssa sidosryhmä- ja mentori-illoissa. Asiakaskontaktien lisäksi ne johtivat oivalluksiin viestin kiteytyksen ja tuotteistamisen tärkeydestä.

Järjestä sidosryhmätilaisuuksia. Kutsu niihin potentiaalisia asiakkaita, kumppaneita ja alumneita kuulemaan ideoista ja jakamaan näkemyksiään.

Patista yrityksiä ottamaan oma-aloitteisesti yhteyttä tulevaisuuden asiakkaisiinsa ja pyytämään sparraustapaamista. Sparraus voi lopulta johtaa yhteistyöhön.

Suosittele yrityksiä verkostoissasi.

5.

Osuuskunta Torstai Helsinki

Toimintaa!-torstaiklubilla keväällä 2012 käyneiden aktiiviporukka päätti kesällä perustaa osuuskunnan. Motivaationa oli luoda mahdollisuus jo opiskeluaikana tehdä oman alan töitä ja yhdistää poikkitieteellisesti eri osaamisia. Bootcampillä idea kehittyi ja sai uusia tekijöitä. Ensimmäinen asiakas löytyi myöhemmin syksyllä ja osuuskuntalaiset pääsivät tosissaan testaamaan poikkitieteellisen tiimin taitoja.

Kannusta kokeilemaan yrityksen perustamista. Osuuskunta on joustava ja edullinen vaihtoehto aloittaville.

Anna osaamisesi yritystä perustavien käyttöön, mutta älä tee päätöksiä yritykseen lähtevien puolesta.

Ohjaa ideointivaiheen jälkeen yritysneuvonnan pariin.

Käytä verkostojasi ja saata yhteen yritys ja potentiaaliset asiakkaat.

Pidä melua yrityksen onnistumisista.

6.

Mentoritiimit

Aloittelevat yritykset eivät voi palkata kaikkea tarvitsemaansa osaamista. Onneksi kokeneemmat auttavat mielellään kiinnostavia yrityksiä eteenpäin. Esimerkiksi yliopistolla järjestettyyn mentori-iltaan ilmoittautui yli sata alumnia. Illan jälkeen suurin osa heistä halusi ryhtyä mentoriksi. Yksittäisten mentoreiden sijaan kokoa tiimi, jossa on eri osaamisia. Näin mentorit oppivat toisiltaankin ja mentorointi on erityisen antoisaa.

Järjestä mentori-iltoja alumneille ja muille kiinnostuneille: Ensin yritykset pitchaavat. Sen jälkeen niiden kanssa pääsee vaihtamaan näkemyksiä.

Illan jälkeen yritykset kokoavat halukkaista itse oman mentoritiiminsä, jonka kanssa tapaavat vuoden ajan 3–4 kertaa ratkoen yhdessä esimerkiksi bisnesmalliin, asiakkuuksiin ja tuotteiden kehittämiseen liittyviä kysymyksiä.

“Ensimmäinen mentorointisessio oli mahtava: minä ja viisi senioritason ammattilaista, jotka jakoivat viisauttaan enemmän kuin avokätisesti. En ole ihan varma, olenko siis antavana vai saavana osapuolena tässä mentorointiryhmässä.”

Tieteestä toimintaa -yrityksen mentori

Tieteestä toimintaa! muualla verkossa

Tieteestä Toimintaa! -ohjausryhmä

Pia Dolivo (HY), Olli-Pekka Hatanpää (Uudenmaan liitto), Mikko Toivonen (HY), Erto Örnberg (HY)



Tekstit

Maija Karasvaara, Tuuli Kaskinen, Outi Kuittinen ja Markus Wikholm / Demos Helsinki

Graafinen suunnittelu

Rebekka Gröhn

Verkkosivusto

Markus Wikholm

Kuvat

Tieteestä toimintaa -kollektiivi ja Noora Isoeskeli